Luonnosta ja sen ilmiöistä

Koska säästä on kiva puhua.

Tää maa on jotain ihan uskomatonta kun miettii luontoa ja sen monimuotoisuutta, sekä samalla sen karuutta ja kovuutta. Tykkään täällä ehkä eniten siitä, että täällä ihmiset ei vittuile luonnolle, vaan täällä luonto vittuilee ihmiselle. Luonto näyttää hyvin selkeesti päivittäin täällä asujalle sen mihin ihminen kuuluu. Ihmisen paikka on olla polvillaan ja koittaa jotenkin elää muuttuvien luonnonolojen keskellä.

Täällä ollessani ollu ihan uskomattomia säätilan vaihteluita. Pääosassa ollu kuitenkin tuuli, kaikella tavalla. Vaikka tuo tuulen tuntuminen täällä on jotain ihan muuta ku kotona suomessa. Paikalliset sano, että laita kunnolla päälle kun tuulee 15 m/sek ja yli. No minähän tietysti vastasin, että "olenhan minäkin rannikolla asunu ikäni ja ennenku liikutaan yli 25 m/sek tuulissa ei tunnu missään". Ah kuinka väärässä olinkaan. Jotenkin se tuuli vaan kun tuolta atlantilta painaa tulemaan niin jo toi 10m/sek tuntuu siltä, että pää irtoo ja tuuli vie miehen mennessään. Tykkään kyllä pirusti tuulesta, kaikesta tosta kärinästä huolimatta.

Lunta satanu viikottain täällä. Yhtä nopeesti ku se on tullu, se on myös sulanut pois. Hauskaa kun on vajaa 10 lämmintä ja seuraavana aamuna kun herää on lumi maassa. Päivä taas siitä niin on lumi pois ja lämpö nollassa. Sit tuleekin taas lunta yhtäkkiä ja seuraavana päivänä on taas selkeesti plussan puolella (lämpötila).

Keskiviikkona oltiin meren rannalla etsimässä aarteita taas (löysin tällä kertaa valkoisen golfpallon ja kiviä joissa vanhimmat kaiverrukset oli 1916. Sikäli mikäli kaivertajaan voi luottaa). Taivas oli pilvetön ja aurinko paistoi, lämmintä oli about 5 astetta. Yht’äkkiä nousi tuuli ja alkoi satamaan lunta. Koitin kuvata siitä videota, kun aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta ja jostain mereltä tulee vaakatasossa lunta, mutta ei se oikee onnistunut, enkä viitti laittaa pätkää youtubeen, jotta voisin sen tänne linkittää. Tunti lumisateen alkamisen jälkeen tuli pilvet ja ne toi muassaan lunta reilun 10 senttiä muutamassa tunnissa.

Uskomatonta myös se, miten urpo on itse. Aina kun on pakkasta ollu ja luntakin maassa, niin Heiskasen poika jaksaa ihmetellä (ääneenkin välillä), että ”kappas, ei oo meri vieläkään jäässä”. Ei opi urpo sitten millään, että toi atlantti on vähän isompi lätäkkö kuin ne kotoisat järvet, jotka jäätyy ekan yöpakkasen jälkeen. Joskus kuvitellut olevansa jotenkin maailmankansalainen ja ymmärtävänsä muualta maailmalta tulevia ja niiden juttuja, mut kyl sitä ei vaan ymmärrä näköjään ihan simppeleitäkään asioita.

Keskiviikko iltana tuli sitten tuorein näistä oudoista luonnonilmiöistä. Hyppäs listassa kärkeen, ohi vahvasti alottaneen lumisateen joka tuli siniseltä taivaalta ja vesisateen joka satoi ylöspäin. Illalla pötköttelin sängyssä yrittäen nukahtaa ja ihan puskista menetin maanjäristysneitsyyteni. Tossa alta 50 kilometrin päässä oli voimakkaimman järistyksen keskus ja se oli voimakkuudeltaan 4.2 magnitudia. Heti sen perään tuli vielä toinen, mutta se oli pienempi.

Varsin hauska ilmiö tuo maanjäristys. Toi voimakkain ei kestäny ku alta 10 sek, mut ehti kuitenkin siinä ajassa jo tulemaan sellattee fiilis, jotta ”mitä tapahtuu ja mitä nyt pitää tehdä”. Yläkerrassa joltain putos kamat alas ja mä vaan ihmettelin, jotta mikäköhän se oli. Kysyttyäni asiasta sain vastauksen: maanjäristys. Tänään sitten jatkanu kyselyitä ja saanu infoa siitä, miten pitää toimia kun iso ja voimakas maanjäristys iskee. Hauskaa se, kun miettii mitenkä suomalainen paskalehdistö (iltalehti ja iltasanomat) revittelee aiheilla ”islantilaiset pelkäävät suurta järistystä” ni eipä nää paikalliset kyllä tunnu välittävän tippaakaan jos maa järisee.

Näillä islantilaisilla on varsin mainio palvelu netissä, jossa näkyy kaikki viimesen 48 tunnin aikana islannissa olleiden maanjäristysten keskukset ja niiden voimakkuudet. Tota nyt ku seurannu ni hauskaa kun on toistakymmentä maanjäristystä päivässä, mutta nyt vasta tunsi ekan kerran ite järinän.

Jään innolla odottamaan vähän pidempään kestävää maanjäristystä ja ois mageeta jos ennen virkavapaan loppua joku tulivuorikin purkautuis vähäsen. Ois sitten ainakin ihmeteltävää ja kerrottavaa kotirintamalla. Jos ei muuta.