Pitkästä aikaa.

Huh, selvisin viikosta ilman nettiä. Tai tarkemmin siinä meni kymmenen kokonaista päivää. Koskakohan viimeks ollu noin pitkään ilman internetsin ihmeellistä maailmaa. Kaikki laskut maksamatta etc, mutta eikai se niin vaarallista ole, saavat rahansa kuitenkin jossain vaiheessa.

Hauskasti meni, kun tulin maahan mulle sanottiin, että ensin sulta lähtee naamasta nahka ja sen jälkeen haluut vaan nukkua kokoajan. Naureskelin hiljaa ittekseni että "varmaan joo". Urpollehan kävi sitten just niin ku luvattiin. Koko naaman nahka lähti kuoriutumaan irti parin päivän jälkeen. Vissiin tää ilmasto tai joku stressi sen aiheuttaa. Ja ku sain naaman kondikseen ni olin aivan koomassa pari kolme päivää. Ei 12 tunnin yöunet riittäny ensinkään ylläpitämään minkäänlaista vireystilaa. Nyt alkaa jo tottumaan vähän.

Koko ekan viikon käytin lomailuun lopulta. Tätä muuttoa tuli tehtyä pari päivää ja sen jälkeen vaan tsillasin täysillä. Tänään lähdin selvittämään miten saisin paikallisen henkilötunnuksen. Jotta saan islantilaisen sotun pitää täyttää kuponki ja hakee siihen työkkäristä leima että haen täältä töitä. Vasta sen leiman jälkeen voin anoa sitä sotua.

Vähän sillee harmittaa, kun nyt jos menen työkkäriin ja kerron, että oon hoitajatar niin varmaan laittavat heti hommiin. Kuningasajatus oli kuitenkin, että jos olis tekemättä hoitoalan töitä kun on vuodesta 2006 tehny pelkästään hoitotyötä. Tossa ois tollattee kierrätyskeskus joka ottaa vastaan ihmisiltä huonekaluja ja kaikkee muuta mistä haluavat eroon. Sit siellä kunnostetaan niitä juttuja mitä sinne roudataan ja myydään. Ois pirun lepposan kuulosta hommaa. Haluisin tehä jotain aivot narikkaan työtä. Yhtään nyt tuolla lauseella vähättelemättä kaikkia artesaaneja, puuseppiä tai huonekalujen sekä muiden romppeiden kanssa tekemisissä olevia.

Mut nyt kun on netti alan päivittelemään kovasti paljon tiuhemmin tätä blogia.