Hannalle

Tämä  kirjoitelma on kokonaisuudessaan omistettu Hanna:lle. Mielestäni Hanski ansaitsee mun blogissa oman kirjoituksen, koska Hansi on suurin syy siihen, että aloin itse pitämään tätä reissublogia. Hansun blogi on ensimmäinen ja ainoa blogi jota seuraan päivittäin (nyt kun poikien himalajan reissu on päättynyt). Ihailen Hanskan tapaa kirjottaa asioista ja siitä huumorista joka teksteissä on. Tämä allaoleva on siis vain ja ainoastaan sulle Hande, kaikella rakkaudella ja suurella kunnioituksella. Eihän suututa, eihän !?

Oon siis lukenut Hammudin blogia jo pidemmän aikaa, melkein kaksi vuotta vissiin, en oo ihan varma. Oon nyt pakko luetuttanu Helillä myös Hansbergerin blogia ja Heltsakin on varovaisesti myöntänyt tykkäävänsä blogin sisällöstä. Tosin Heltsa on vaan lukenut kissapäivityksiä, koska hän(kin) on suuri kissojen ystävä.

Olin viime viikolla lähdössä hakemaan illalla postia (täällä tulee postit kerroksittain tonne talon päähän omiin postilaatikoihin) kun Heli huudahti, että mun vaatteet on kyllä kunnon reykjavik-style. Olisin ansainnut kuulemma oman osion reykjaviklooksista, joten sain tästä inspiraation tehdä vaatepostauksen Hanspen tuttuun ja turvalliseen tyyliin. Joten tässä postinhakupehrin asukokonaisuus. Toi skägä, kysytte tietty, se on nyt maaliskuuta varten. Kun koko muu maailma viettää Movemberiä marraskuussa, niin issikat viettää samasta syystä samanlaista kuukautta Maaliskuussa (Mottumars), ja koska mun parran/viiksien kasvu on niin hidasta niin kasvatus on aloitettu jo hyvissä ajoin. Leukahaituvat lähtee kun maaliskuu vihdoin koittaa, sillon jää sitten enää kalapuikot.

Hattu on uusinta uutta mun vaatekaapissa. Se on alkujaan viime vuonna reykjavikissa vaihdossa olleen espanjalaisen kundin nimeltä Manuel. Manuel oli jättänyt hatun tänne helille ja mä olen kuulemma ainoa, jolla on yhtä iso pää kuin Manuelilla niin sain ton lätsän. Sehän sopii mun päähän oikein hyvin. Lätsän sisäpuolella lukee Mint By Goorin ja se on siis ilmainen mulle, alkuperästä ja hinnasta ei ole tietoa.

Huppari on suomalaisen vaihtoehtorokkenroollia soittavan Tytär yhtyeen jonkunnäköistä fanikamaa. Ostin sen vuonna 2008 levykauppa äksän nettisivuilta ja se on yks mun lempihuppareista jo pelkästään sen takia, että niin moni on suomessa provosoitunut kun pojalla on paita jossa lukee ”tytär”. Huppari tais maksaa aikanaan 30 tai 35 euroa. Ja ottaen huomioon sen hyvän kunnon vieläkin, on maksanut itsensä takaisin. Hirttosilmukat hupparin naruihin oon tehny ite. Housut on äitiltä joululahjaksi saadut ”pyjamahousut” joissa surullinen porsas pitelee sydäntä kädessä. Nää housut on ollu mulla ainakin 5 vuotta, jos enemmänkin (vintage??). Seppälä näyttää lukevan haaleella housun lapussa, joten aitoa seppälä kamaa.

Meillä kun ei voi ottaa kuvaa ilman, että tiskiharja tulee jotenkin kuvaan, se on hirveen huomionkipee ja taitaa tykätä musta, koska oon ainut joka sitä käyttää. Heli saa jonkunnäkösen allergisen reaktion käsiinsä noista käsitiskiaineista (epäilen tätä tarinaa hieman), joten tiskaaminen lankee mulle. Kengät ostin top sportista 3 vuotta sitten. Ne näytti sillon mageilta, mutta ostin samaan reissuun superstarit ja käytin superstareja sitten 3 vuotta ympäri vuoden kunnes hajosivat. Kiroilin superstarien hajoamista kun löysin noi kengät täysin käyttämättöminä kaapista, joten päätin ottaa ne käyttöön. Niissä lukee Vision street vear ja ne makso muistaakseni 20 euroa. Kengissä on hienoa punaista skottiruutukuviota sivuilla, varsin jouluiset kaikenkaikkiaan.

Kaikella rakkaudella sulle Hanna tämä, oot mun suosikkibloggari ja muutenki hyvä tyyppi <3