lauantai 31. maaliskuuta 2012

Visanen tietämysvisa

Allekirjoittaneen vanhemmat tuli reykjaviikkiin neljäks päiväks, joten tulee olee vähän hissumpaa tän päivittelyn suhteen. Aion koittaa olla hyvä poika ja viettää aikaa vanhempien kanssa, kunhan töistä pääsen. Onneks on töitä, niin jää vanhemmille jotain omaa vapaa-aikaakin.

Tarkotus ois kiertää Helin ja kasvien kanssa kultainen kierukka, eli kansainvälisesti nimellä Golden Circle kulkeva kolmen ison nähtävyyden rundi tässä reykjavikin seutuvilla etelämaalla. Golden Circleen kuuluu þingvellir, jossa on islannin ensimmäinen parlamenttitalo ja euroopan sekä amerikan mannerlaattojen yhtymäkohta (ne muuten vetäytyy toisistaan kauemmas kokoajan). Lisäksi siihen kuuluu Geysirit ja Gullfoss niminen vesiputous.

Tosta reissusta sitten kuvaa ja ihmeteltävää ens viikolla. Koska olen kuitenkin täyden palvelun bloggaaja, annan teille kaikille neljälle (4) lukijalleni hieman pähkäiltävää siks aikaa kun en ehdi päivittelemään blogiani.

Tästä lähtee. Eli eli, mikänkäköhän kansainvälisesti tunnetun yhtyeen musiikkivideo (jolla on youtubessa vajaa 1,3 miljoonaa katsontakertaa) on kuvattu tällä kujalla ? (Toi kuja muuten sijaitsee alta kilsan päässä tästä meiltä.) Vinkkinä vielä sen verran, että islantilaiset ei itse juurikaan kuuntele tätä yhtyettä, koska ovat sitä mieltä, jotta tämä yhtye on myynyt islantilaisten sielut tekemällä siitä musiikkia. Kuitenkin islannin ulkopuolella yhtye on valtavassa suosiossa. Ja myönnettäköön, että viime toukokuussa kun ensimmäisen kerran tulin tänne, syy oli vain ja ainoastaan tämän yhtyeen musiikki. Tää maa näyttää ihan oikeesti siltä, miltä tän yhtyeen musiikki kuullostaa.

Pilvisenä ja sumuisena päivänä

Ok, bändin arvaaminen on nyt jo helppoa. Mutta entä mikä on biisi jonka musiikkivideo on kuvattu tolla kujalla ?

Nättinä aurinkoisena päivänä (niinku sillä musavideollakin) sama kuja. 

Kaks kuvaa tästä, koska pilvisenä ja aurinkoisena päivänä otetuilla kuvilla on yllättävän iso ero. Varsinkin tunnelmassa ja verrattain kun bändin musavideossa aurinko paistaa niin ei toi pilvisen päivän kuva ehkä tee sellasta selkoa.

Toinen ja vähän vaikeempi pähkittävä asia vielä tähän. Voi ihan jopa kysyä ystävältä mielipidettä, jotta mitenkäköhän on. Itse en ole osannut järkeillä vastausta kysymykseen. Laitan kuitenkin kaks kuvaa niin, voi halutessaan miettiä asiaa ja homma hahmottuu selvemmin.



Eli kumpi oli ensin. Kivi vai talo ?

sama mesta siis kun ylempänä, vähän vaan zuumattuna

Kertokaa toki jos tulette johku hyvään päätelmään varsinkin tästä jälkimmäisestä. Ens viikolla taas hieman lisää päivittelyä. Tosin vaan maanantaista keskiviikkoon. Sitten koittaa pääsiäinen ja lähdetään reissuun. Näillä näkymin Isafjörðuriin ja ajellaan samalla länsivuonojen halki. Sieltä sitten ihan mahtavaa kuvaa.

keskiviikko 28. maaliskuuta 2012

Islantilaisten mielestä ja sen laadusta

Nää islantilaiset on varsin mainiota ja samaan aikaan aivan helvetin raivostuttavaa kansaa. Tietyt asiat tehdaan hyvin pajon paremmin ku suomessa, mutta sitten osa asioista hoituu niin typerästi, etten käsitä miten täällä yleensäkään on kukaan enää hengissä. Ehkä suurin ongelma tänne sopeutumisessa ollu juuri siinä, että on pirun vaikee hyväksyä muutamia toimintatapoja, jotka tuntuu aivan idioottimaisilta verrattuna siihen miten suomessa on tottunu.

Suomessa sähköt on poikki kun vähän tuulee kun puut kaatuu  linjoille. Täällä on sähkölinjat kaivettu maahan pääosin, vaikka ei ole edes puita, jotka voi kaatua linjojen päälle.

Ensinnakin nää on erittäin rasistinen ja töykee kansa. Rasismista kerron toisessa päivityksessä varsin hienon esimerkin, mut otan nyt käsittelyyn ton töykeyden. Nää paikalliset ei tunnu välittävän kenestäkään muusta kuin itsestään. Täällä mennään isomman oikeudella, on ihan ok kävellä päin toista jos se on pienempi. Pienemmän pitää väistää. Heti kun huomataan, että keskustelukumppani on ulkomaalainen islantilaisten puhe nopeutuu ja sit ne kysyy ”etkö ymmärrä islantia?”. Sit ku sanoo, että ymmärrän jos puhut hitaammin. Ni niiden puhuminen vaan nopeutuu. Ja sit nauravat kun ”urpo maahanmuuttaja ei osaa islantia”.

Toisaalta, sama se varmaan on suomessakin suurella osalla porukasta mamuja kohtaan. Täällä toi töykeys ja välinpitämättömyys vaan kumpuaa varmaan ihan eri syistä. Ihmiset on vuosisatoja eläny parin talopahasen kyläyhteisöissä ja ku näit koko elämäs niitä samaa kahdeksaa ihmistä, niin ei se ollu töykeetä jättää moikkaamatta tai olla puhumatta toiselle. Ehkä se johtuu siitä, että nykyäänkin nää on tosi töykeetä porukkaa. Tosin, tuolla muissa kaupungeissa on meininki aivan toista kuin täällä reykjavikissa. Syntyjään islantilaiset, jotka on muuttaneet tänne reykjaviikkiin työn tai opiskelun perässä sanoo, että reykjavikilla ei ole mitään tekemistä oikean islannin kanssa. Reykjavikkiläiset ei ole oikeita islantilaisia.

Sitä oikeeta islantia. Kuvaaja M.Leiniö 5/2011

Islantilaiset kokee kuitenkin olevansa suomalaisten kanssa sukulaiskansaa. Jos tulee juteltua paikallisen kanssa täällä, ni mahollisimman nopeesti pitää pyrkiä korostamaan, ettei ole puolalainen ja tämän jälkeen hissukseen kertoa, että on suomalainen niin pääsee suhteellisen helpolla. Ainakin jos vertaa noihin muista maista tulleisiin mamuihin.

On myös hauskaa, et nää issikat on muka pirun ylpeitä kulttuuristaan, kehuvat ja brassailevat olevansa viikinkien jälkeläisiä ja kuinka islannilla ja islantilaisilla on uniikki historia takana. Sit samalla kuitenkin täällä ihmiset haluaa olla kaikkea muuta ku islantilaisia. Euroopasta ja amerikasta apinoidaan kaikki. Koittavat epätoivosesti olla eurooppalaisia tai amerikkalaisia, jotta ei vaan näkyis se, että ollaan pieneltä saarelta jolla on aina nussittu serkkua kun jengiä on niin vähän.

Siellä laaksossa on pari tilaa, jossa on pidetty yllä niitä "oikeita" islantilaisia perinteitä pitkään. Kuvaaja M.Leiniö 5/2011

Muualta maailmasta apinoituja juttuja on vaikka kuinka ja paljon, mutta koska pitää olla vähän sitten jotain omaakin, ni muualta apinoidut jutut ei yleensä osu yksiin muun maailman kanssa. Kelloja ei siirretä tietenkään, vaikka melkein koko muu maailma siirtää. Kansainvälistä naistenpäivää vietetään 8.3, paitsi islannissa jossa naistenpäivää vietetään 2 viikkoa aiemmin. Muualla maailmassa on vietetty jo muutaman vuoden Movember kampanjaa, että ukot kasvattaa viikset marraskuussa syövän vastasen kamppailun kunniaksi. Täällä se on Mottumars, ja meneillään siis parhaillaan nyt, maaliskuussa. Itsellänikin on pensselit juuri tästä johtuen. Onneks ne saa kohta ajaa pois.

Ehkä täällä ollaan siitä historiasta siks niin ylpeitä, että tää maa elää turismilla. Kesäkauden aikana tehdään aivan hullut massit. Islanti valittiin viime vuonna maailman parhaaks matkailumaaksi ja tutut jotka on turismihommissa töissä sanoo, että kesäks on tulossa ennätys paljon turisteja saarelle. Ja samahan se on ollu kyllä koko tän ajan jonka mäkin oon täällä ollu. Ei tossa ydinkeskustassa ole ku turisteja, öisin sitten mellastaa känniset islantilaiset.

Viina maksaa täällä aivan hävyttömän paljon. 0,5 litraa kirkasta viinaa irtoo reilulla 20 eurolla. Jos ostaa 10 kappaletta 0,5 litran oluita ni se maksaa sen saman verran ku 0,5 litraa kirkasta täällä. Islantilaiset dokaa kuitenkin aivan helvetisti. Kuulemma yleisin 19 vuotislahja nuorelle on paikka alkoholivieroituksesta. Tiiä sitten sen todenperäisyyttä. Tuntuu, ettei nää islantilaiset eikä täällä asuneet osaa juurikaan ottaa fiksusti viinaa. Vaan sit ku aletaan dokaamaan on vaan yks vaihde ja se on pirun lujaa.

Islantilaiset kysyy aina multa ja muilta suomalaisilta, juodaanko suomessa siks niin paljon, että ollaan niin masentuneita vai ollaanko siellä siks niin masentuneita, että juodaan niin paljon ?. En oo osannu tohon kysymykseen vastata. Kun olen kysyny issikoilta sitten samaa, niin eipä nekään ole osanneet vastata. Kai se on täällä siitä samasta johtuen ku toi töykeys. On oltu pienessä piirissä koko ikä. Toisella puolella taloa jäätikkö ja toisella meri, välissä olevilla maakaistaleilla kasvaa vaan paikotellen hentosta heinää. Maassa ei kasva mikään, eläimillä ei mitään syötävää. Ilmat sellasia, ettei aina voi ollenkaan edes liikkua ulkona, niin sitten on kökitty tuvan nurkassa ja juotu kotipolttosta alkoholia, sekä touhuttu suvun kesken kaikkea muutakin.

Revi tosta sitten huumoria kun asut tuolla, saattaa vähä masentaa ajoittain. Kuvaaja M.Leiniö 5/2011

Ja ehkä juuri tästä johtuen, lopulta millään ei ole mitään väliä. Kaikki asiat järjestyy jotenkin, jossain vaiheessa tai sitten joku tulivuori purkautuu ja kaikki kuolee. Eikä millään ole sittenkään yhtään mitään väliä.
Huumeita käytetään myös varsin estottomasti ainakin yökerhoissa. Monessa baarissa poltetaan suitsukkeita, jottei jazzitupakki haisis. Piriä ihan huoletta tarjolla aina kun menee wc:hen. Tosin, taitaa se olla suomessakin toisaalta sama, en vaan ole siihen koskaan kiinnittäny huomiota. Tai en tiiä, eipä mulle olla moniin vuosiin tarjottu enää kamaa suomessa baarissa.

Millään ei ole mitään väliä. Auto on paskana, mut teipataan ovi kiinni ni voi ajella ihan hyvin.

Tuntuu hassulta, että saarella jossa ruokakaupoissa vaihtoehdot on tosi vähissä kaiken suhteen. Vaihtoehtojen vähyyttä perustellaan sillä, että tänne on niin kallista tuua mittään ja kuinka kuljetusmatkat kestää niin kauan, ettei kannata tuua. Jos tulet siviilimatkustajana ja koitat tuua esim. köntin kotimaista laatulihaa, niin se otetaan pois sun kamoista kun saavut saarelle. Ihan sama onko käsimatkatavaroissa vai ollu ruumassa. Yksityishenkilöt ei saa tuua lihaa saarelle. Kuitenkin huumeita tulee paljon ja joka tuutista kokoajan. Kai se on kysynnän ja tarjonnan laki.

lauantai 24. maaliskuuta 2012

Hissumpaa

Koska kirjoitus ei itsessään ole hauska, sekaan on piilotettu itse tekstiin irrallisia "hauskoja" kuvia.

On tässä ollu vähän hissumpaa päivittelyn suhteen, kun on muka ollut niin paljon menossa kokoajan, ettei mitään ehdi kirjottelee. Keskityin alkuviikon aikana työnhakuun ja sitten oli oikein yksi kappale työhaastattelujakin. Perjantai meni sitten mehustellessa juuri saatua työpaikkaa. Tänään on lauantai ja olo on sellanen, että oon tulossa kipeeks. Ei hyvä tämä.

Kuitennii, sain töitä. Tiistaista perjantaihin 3,5h päivässä (13.30 – 17.00) ja palkka sellanen ihan siedettävä, suhteessa työtunteihin ja mikä tärkeintä palkka on sellanen, että tulen sillä toimeen. Työ itsessään onkin sitten ehkä jotain ihan muuta mitä oisin halunnut tehdä, mutta työssä on muutama hyvä puoli joiden takia päätin sinne hakea. Kaksi niistä on noi työajat ja ettei tarvii viikonloppusin tehdä töitä. Suurin syy kuitenkin tohon työhön hakeutumiseen on lasten kanssa työskentely, uskon nimittäin vakaasti, ja olen sen muiltakin kuullu, että lasten kanssa oppii kielen parhaiten. Joten josko jäis vähän muutakin päähän islannista kuin erilaisia herjauksia.

...juhlapyhät lähestyy...

Kumma sekin, että ite osaan islanniks vaan erilaisia herjauksia ja muutamia jotain parin sanan fraaseja joilla pärjää esim. kauppareissulla. Sit taas, tullu roikuttua noiden muutaman muun mamun kanssa, niin ne ei sitten osaa suomestakaan muutakun kaiken maailman hyödyllisiä lausahduksia. Pakko kuitenkin myöntää, että kun saa saksalaisen sanomaan ”Kuulakärkikynä” tai ”minä röyhtäisin” niin se on pirun hauskaa.

Kävin eilen kahden saksalaisen ja kahden ranskalaisen kanssa kääntymässä saksalaisen pubin avajaisissa. Ainoo positiivinen sanottava siitä paikasta oli, että olutta sai ilmaseks klo. 23.00 asti. Seinät oli maalattu saksan lipun värein. Oli aivan kamala paikka. Ja ihmiset oli aivan kamalassa kunnossa kun kaljaa oli saanu ilmaseks kolme (3) tuntia. Kun kello löi 23.00 ja ilmaisen kaljan kaataminen loppu, tyhjeni lähes koko pubi.

...

Tilanne on kuitenkin se, että nyt pitää keskittyä pysymään terveenä, jotta tiistaina pystyy alottamaan duunit.

keskiviikko 21. maaliskuuta 2012

Islannin kielestä

Oon tässä hiljaa ittekseni koittanu opiskella islannin kieltä, vaihtelevalla menestyksellä. Jännää miten päähän jää tietyt asiat paljon helpommin ku toiset. Osaan esimerkiks sanoo islanniks ”oletko sinä mursu ?”. En kuitenkaan osaa kysyä välttämättä, että; oletko sinä mies?. Tää sopii tietysti hienosti siihen profiiliin mikä mulla on itsestäni jo muodostettuna, että mieleen jää vaan asiat jotka kiinnostaa. Niin se tosin taitaa olla kaikilla.

Kuitenkin tää islannin kieli on aivan käsittämättömän vaikeeta, kun ottaa huomioon, etten osaa suomenkaan kielioppia ensinkään. Näillä on kuitenkin vaikka ja mitä juttuja. Jo pelkästään se, että asioita ei kirjoiteta niinku ne lausutaan ja toisinpäin tuottaa uskomattomia vaikeuksia tälle perusjuntille.

Esimerkiks konsonantti: G

Älkää tulko opettamaan mulle kuvankäsittelyä tai mitään. Meinasin ekana kirjottaa ton, mut ois ollu hankalaa tehä fiksusti ni päädyin kuvaamaan kahdelta eri sivulta noi setit. Ja jälki on komeeta. Kuten kaikki huomaa.

Koita tässä nyt sitten muistaa tollasia sääntöjä ku Gee on perkele ollu aina Gee, ei siinä sen kummempia ole ikinä ollu. No, ehkä kuitenkin jotain oppii joskus, voihan se olla jopa että tota kuvankäsittelytaidonnäytettä tehdessä vuodatetut hikipisarat johti siihen, että ku jouduin tota lukemaan ni opinkin jotain ehkä.

Ihan kaikki ei oo menny kuitenkaan hukkaan. Tänään pankissa hoidin asioinnin islanniks, kunnes petti pokka ja aloin tuulettamaan villisti kun osasin sanoo sotunin oikein islantilaisittain. Siinä vaiheessa pankin nainen tajus, että olen mamu kun katto koneelta ja vaihto englantiin. Mikä oli kyl ehkä ihan hyvä, ni ei tullu väärinkäsityksiä.

No, mutta, kello on paljon, joten taidan kaapata ton kielioppikirjan ja pompata sänkyyn lukemaan hetkeks. Se hyvä tossa kirjassa on, että uni tulee tehokkaasti joka kerta kun sitä lukee.

maanantai 19. maaliskuuta 2012

Kestääkö kehitys vai kestetäänkö kehitystä

Heli lähti viikoks tanskaan ja saksaan seitsemän (7) päiväiseen pohjoismaisten yliopistojen konfferenssiin edustamaan islantia ja puhumaan kestävästä kehityksestä islannissa. Oon seurannu nyt sivusta kun Heltsa on vääntäny noita juttuja, innostuin itekkin vähän pohtimaan tätä islannin touhua. Pistetään väliin pari ison auton kuvaa piristämään. Ja kun lupasin niitä kuvia muutenki.

Islannissa mun mielestä ei voi oikeestaan käyttää sanaa kestävä kehitys, muutakun kolmessa bussissa, jotka kulkee metaanilla osittain. Niin ja onhan tonne islannin yliopistoon reykjaviikkiin tullu vuonna 2011 kierrätysroskikset, tosin roskisauto kun hakee roskikset ni ne hienot eriväriset pussit heitetään samalle lavalle sekasin ja murskataan yhdessä.

Tää on ainoastaan kivan värinen

Tää kolikon kääntöpuoli onkin sitten aivan jotain muuta. Tai siis kun täällä eletään niinku huomista ei tulis, tai jos tuleeki ni silti pärjätään. Juomakelpoista vettä valuu kokoajan jäätikköjokien mukana, senkun vaan menee juomaan noista joista. Ilmeisesti juuri tästä johtuen, islannissa on laitonta ottaa maksua vedestä missään muodossa. Ihan sama onko kyseessä vesimaksut tavallisissa kotitalouksissa tai vesilasista baarissa, siitä ei saa maksua ottaa. Tästä johtuen kun vetää vessan täällä niin vettä tulee aivan helkkarin paljon ja kauan. Suihkussa myös läträtään aivan ylettömästi.

tykkään tästa, kun tää on ainoo tollanen klassinen vanhan ajan seikkailija -mallin jättiauto.

Roskia ei siis varsinaisesti lajitella yhtään missään. Jokaisessa taloyhtiössä on roskakuilut jonne sitten heitetään kaikki sinne vaan suinkin mahtuva. Viikottain roska-auto hakee sitten vaan kaikki jätteet pois ja kärrää ne kaatopaikalle. Kuten aiemmin mainitsin, henkilöautoja on keskimäärin kolme (3) per talous ja busseilla nyt ajaa vaan maahanmuuttajat ja köyhät opiskelijat. Kaikissa asunnoissa huutaa lämmöt talvella täysillä, mutta vähintään yksi asunnon ikkunoista on auki.


On tehty tutkimus, että jos kaikki maailman ihmiset eläis niinku islantilaiset niin tarvittais 21 (siis kakskytvitunyks) maapalloa, jotta me rapiat 7 miljardia ihmistä pystyttäis elämään edes tän verran ku nyt eletään luonnonvarojen puolesta.

Ei täss oo mitään järkee, eitässoomitäänjärkee,eitässoomitäänjärkee,eitässoomitäänjärkee, eitässoomitäänjärkee,eitässoomitäänjärkee,eitässoomitäänjärkee,eitässoomitäänjärkee

torstai 15. maaliskuuta 2012

Friends with benefits

Sain siis lopulta sen islantilaisen henkilötunnuksen, nyt olen sitten lopulta virallisesti olemassa tässä maassa. Tästä kaikesta innostuneena marssin suoraan työvoimatoimistoon kyselemään, josko ois töitä tarjolla. Ongelmakohtana on hieman nyt tässä se, että kahden kuukauden kuluttua pitää lähteä jo suomeen takasin. Kesäkuun ensimmäisenä päivänä jatkuu työt turussa vanhaan malliin.

Työkkärissä nainen katteli mua hetken silmiin ja totes, että ”tarjolla on töitä vaan kesäksi”. Pian tämän jälkeen nainen kysy kummastuneena, että miks tulin ylipäätään työkkäriin hakemaan töitä, että enkö tiijä jotta ei tässä maassa työkkärin kautta parhaita töitä saa. Antoi mulle englanninkielisen lapun jossa on selitetty kaikessa yksinkertaisuudessaan, etä mikäli on kiinnostunut jostain työpaikasta tulee työnhakijan marssia sinne paikan päälle ja kysyä suoraan pomolta onko töitä.

Pakko kuitenkin myöntää, että vaikka nainen piti mua hieman hölmönä kun marssin sinne kyselemään töitä niin työkkäri oli ensimmäinen virasto jossa olen saanut ulkomaalaisena saman kohtelun kuin paikalliset ihmiset.

Tää maa siis tosiaan pyörii sillä, että kaverit ja kaverin kaverit otetaan aina töihin. Hyvä esimerkki eräästä lasten iltapäiväkerhosta, jossa esimies alkoi parisuhteeseen. Muutama viikko parisuhteen alkamisen jälkeen hän palkkasi omaksi alaisekseen (kerhon varajohtajaksi) tämän oman puolisonsa. Tää toiminta oli ihan ok, ei kukaan kyseenalaistanut hommaa, vaikkei puolisolla mitään koulutusta olekkaan, mutta ”tää nyt on maan tapa”.

Mun kannalta on hyvä, ettei täällä tarvitse välttämättä koulutusta yhtään mihkään. Riittää että on tuttuja, jotka tuntee tyyppejä jotka palkkaa sut. Toisaalta sitten taas, ei ole mitään väliä sillä mitenkä rautanen ammattilainen olet, jos sulla ei ole tuttuja hakemassas työpaikassa ei käytännössä ole mitään saumaa saada niitä töitä.

Eikai se auta kuin todeta, jotta maassa maan tavalla. Niin monesti kun on suomessa tullut se sanottua ihmisille kun on tuskailleet suomen meininkejä. Turha taistella tuulimyllyjä vastaan, pitää vaan elää niinkuin täällä eletään ja on aina eletty.


Lupaan pyhästi, että seuraavassa päivityksessä on edes yksi kuva, kun on melko raskasta lukea tollasta missä ei ole yhtään kuvaa.

keskiviikko 14. maaliskuuta 2012

Vielä yksi museo

Reykjavikissa on yksi museo, joka ei ollut auki mun aikaisemmin kirjoittamassa päivityksessä museo yöstä. Tää museo muutti tuolta pohjois-Islannista Húsavikin kaupungista Reykjaviikkiin viime syyskuussa, ilmeisesti siks että kävijöitä ois ollu paljon, mutta Húsavikin sijainti ei ollut otollinen. Kyseessä on penismuseo. Siis museo täynnä erilaisten eläinten irtileikattuja peniksiä.

Mentiin museoon kaverin ja hänen äidin kanssa, joka on täällä vierailulla. Siis Heliä vaille samalla porukalla jonka kanssa suoritettiin sunnuntaina roadtrip Vik:in kaupunkiin. Ennalta jo mietittiin, että minkälainen kokemus mahtaa olla edessä ja olihan se aikamoinen, niin mikäköhän ois oikee sana. En tiedä.

Mursun penis

Erilaisissa lasipurnukoissa oli peniksiä erilaisilta elukoilta. Marsun, kissan, lampaan, sian, koiran, poron, härän, hylkeen, erilaisten valaiden, etc. etc. ja loppuhuipentumana oli ihmisen penis. Islantilainen mies oli testamentannut peniksensä museoon ja kun kuolo koitti penis leikattiin kiveksineen irti, laitettiin pirtuun ja nyt se on esillä museossa. Museon seinillä oli myös kahden miehen alastonkuvat ja vieressä sertifikaatit sekä testamentit, että kun he kuolevat niin heidänkin peniksensä päätyvät esille museoon.

Miekkavalaan (ei ilmeisesti Keikon kuitenkaan) penis

Tää museokäynti oli kieltämättä hyvin erilainen luonteeltaan kuin ne aikasemmat museokäynnit. Eläinten penisten lisäks seinillä oli erilaisten eläinten kivespusseista tehtyjä lampunvarjostimia, puusta veistettyjä peniksiä, kuivattuja peniksiä törrötti seinillä museosta löyty myös huone joka kuvasi falloksen symboliikkaa ja historiaa kautta ihmisen historian. 

Kieltämättä käynti oli mielenkiintoinen, mutta jäi vaan mietityttämään jotta minkäköhänlaista ois työkseen leikellä peniksiä eri eläimiltä. Seinillä oli kuvia kun museon perustaja ja ainoa työntekijä leikkaa rantaan ajautuneelta kuolleelta hylkeeltä ja valaalta penistä. Jos joku miettii miks kuvia on vaan noista varsin, no kookkaista peniksistä niin esim. kissan penis oli niin pieni, ettei siitä saanut mitenkään fiksua kuvaa, jonka ois voinu laittaa tänne.

Sykähdyttävin oli kuitenkin kaskelotin penis. Jo pelkästään kaskelotin peniksen koko veti hiljaseks.

Allekirjoittanut ja kaskelotin penis

Ainiin, sain sen islantilaisen henkilöturvatunnuksen tänään. Huomenna alkaa tiukka töiden hakeminen. Johan tässä tulikin lomailtua reilu kuukausi. Aikakin mennä hommiin.